Tehdas aikajanalla
Aikajana perustuu värimestari Veikko Ollikkalan kokoamiin valokuva-albumeihin, om. Heleniuksen perhe. Kursiivilla merkitty Kari Keinon tiedonantoa.
15.6.1960 E.Helenius oy merkitään kaupparekisteriin.
9.7.1960 Tehtaanjohdon ydinryhmän lähtö Kaukajärven kartanossa sijainneesta Arteknon kangaspainosta ja muutto Aitooseen entiseen Päivärinnan Turkismuokkaamon tiloihin.
18.7.1960 Ensimmäisiä työntekijöitä haetaan lehti-ilmoituksilla.
Lokakuun lopulla haetaan lehti-ilmoituksella lisää työntekijöitä: 3–4 nuorta ja reipasta naista saa paikan.
1.11.1960
- Töissä on 11 naista
- Malleja tehty 52 kpl
- Painolaattoja tehty 165 kpl
- Päivätuotanto n. 600–700 m
8.8.-1.11.1960 välisenä aikana painettu n. 26500 m yhteensä
8.8.1960 Ensimmäisestä kuosista painettu pakkoja. Tehtaalla töissä 5 naista. Toista käsinpainopöytää rakennetaan. Toimitusjohtaja Helenius ja hallituksen puheenjohtaja Loimukin nähdään toisinaan painamassa kiireellisiä mallitilauksia.
Erkki Helenius mallienhakumatkalla New Jerseyssä ja Illinoisissa 19.10.-4.11.1960 (Ydinvoimalaa ei kuitenkaan alettu heti rakentaa Aitooseen).
Ensimmäinen lehtijuttu tehtaasta Nykytekstiili-lehden v.1961 ensimmäisessä numerossa.
Huhtikuussa 1961 johtaja Helenius matkustaa malli- ja ideamatkalle Italiaan.
Touko-kesäkuussa saadaan uutta kalustoa, höyrytin, jonka ansiosta värikemiaa pystyttiin monipuolistamaan.
Syyskuussa tehtaalle hankitaan oma pakettiauto kuljetuksia varten.
Syyskuun lopulla Erkki Helenius matkustaa Pariisiin ja Espanjaan. Tehtaalla käy jo säännöllisesti väritehtaiden edustajia.
Syksyllä -61 haetaan lisää naisia töihin mm. Itä-Häme lehden ja Padasjoen Sanomien ilmoituksella.
Loppuvuonna 1961 koko tehtaan johto matkustaa Tukholmaan, ehditäänpä tuolla reissulla piipahtaa maineikkaassa Bernsin yökerhossakin hilpeissä tunnelmissa.
Tehtaallakin toki pidettiin puurojuhlat.
Helmikuussa 1962 työnhakuilmoituksia julkaistaan jo Kainuun Sanomissa ja Kalajokilaakso-lehdessä.
Aitooseen saapuu postikortteja Genovasta ja Stuttgartin seudulta, Kööpenhaminasta, Amsterdamista, Rotterdamista ja Hannoverista. Keväällä 1963 Wienistä, Venetsiasta ja Zürichistä. Osa ehkä edustajilta, osa oman johtoportaan matkoilta.
Pilkkikisojen perinne alkaa.
Aitoon Teollisuuskiinteistön laajennusta aletaan suunnittelemaan 1964. Lehti-ilmoituksessa tarjotaan kirvesmiesryhmälle urakkaa 40x 6 m kokoisen painokonehallin rakentamiseksi ja aputyömiehiksi palkattavien toivotaan ilmoittautuvan 21.7. -64 klo 12–15 välillä rakennusmestari Saariselle tai johtaja Heleniukselle.
Samana kesänä haetaan tehtaalle myös reippaita nuorehkoja miehiä eri tehtäviin, ja värimestari Ollikkala haluaa ostaa rantapalstan 25 km säteellä Aitoosta.
Uuteen painohalliin asennetulla Zimmer-laakapainokoneella tehdään ensimmäinen koepainatus 14.12.1964, juhlallinen hetki. Koneen olivat asentaneet tehtaan edustaja Walter Erlacherin lisäksi aitoolaiset Jaakko ja Pentti Toukonen ja siinä oli tuolloin Pohjoismaiden suurin painoleveys.
Virallisen lopputarkastuksen suorittaa itävaltalaisen J. Zimmer Maschinenbau Gesellschaft mbH:n edustaja herr Schindler seuraavan vuoden toukokuussa. Asennus todetaan asiallisesti suoritetuksi. Herra Zimmer on innokas harrastevalokuvaaja, mutta omien sanojensa mukaan vihaa saunomista.
Syksyllä 1965 koettiin pienimuotoinen katastrofi, kun vedentulo tehtaalle lakkasi. Putkistoa kaivettiin esiin, ja Helsingistä asti tilattiin kallis erikoismies kuuntelulaitteineen paikallistamaan ongelmaa, turhaan. Lopulta tukoksen aiheuttajaksi arveltiin syystuulien kuljettamaa moskaa venttiileissä ja roskanerottimissa. Vesi tehtaalle otettiin järvestä. Seuraavana keväänä kevättulva toi veden tehtaalle läpi seinien ja lattian.
E.Helenius oy osallistuu ensimmäisille ulkomaisille ammattimessuille talvella 1966. Tehtaan ensimmäinen esittelylehtinenkin oli saatu kirjapainosta alkuvuodesta.
Konekanta kehittyy. V.1966 hankitaan painehöyrytin Dedeko, joka tunnettiin lempinimellä Mummo vielä tehtaan loppuun asti. Käsiteltävä materiaali ripustettiin pyöreään höyryttimeen kerroksittain, kuin vanhan mummon alushameet.
Loppusyksyllä -67 lanseerattiin Fin-Helen brändi. Lehdistön edustajat oli kutsuttu Mäntsälän Kievarin Grilliin hirvipeijaisiin, jossa tuotemerkkiä esittelivät sen "isät" Jalmari Aarnio ja Eero Rislakki.
Elokuussa 1968 E.Helenius oy:n kuuden kuosin kokoelma voittaa kultamitalit Sacramenton tekstiilimessuilla USA:ssa.
Saman vuoden syyskuussa yritys osallistuu Helsingin Kansainvälisille messuille yhteisosastolla lasitehdas Kumela Oy:n kanssa. Tehtaita yhdistävä tekijä saattoi olla Kaj Blomqvist, joka oli tuolloin Kumelan keskeisiä muotoilijoita, mutta toimi myös yhtenä Heleniuksen Fin-Helen konseptin luojana.
Luopioisiin nk. Mikkolan Navettaan perustetaan ompelimo. Ompelimossa viimeisteltiin mm. tehtaalla painettuja mainoslippuja, viirejä ja bannereita, ommeltiinpa siellä joitain mallivaatteitakin messuille.
Uusi energiakeskus rakennettiin vastaamaan lisääntyvää painokoneiden ja höyryttimen tarvitseman höyryntarvetta v 1970, sillä harkinnassa oli seuraavan painokoneen hankinta.
Tehtaanmyymälä perustetaan 1970, koska ”nurkkiin” oli jäänyt tuotannon ylijäämää ja epäkuranttia tavaraa.
Painokoneeksi valittiin v 1971 Zimmerin uusin innovaatio, ns. yhdistelmäkone, jossa oli sekä laaka-, että rotaatiopainoasemat. Laaka-asemia oli 6 kpl ja rotaatioasemia 5kpl. Koneella voitiin siis painaa jopa kuusivärisiä kuoseja. Se asennettiin samansuuntaisesti painokone 1:n kanssa tehtaan vanhalle puolen vapautuneeseen tilaan. Uusi painokone nopeutti tuotannon läpivientiä koska rotaatiopainon painonopeus oli huomattavasti suurempi laakapainoon verrattuna.
v. 1973 rakennettiin jälleen uusi tehdashalli, jossa oli tilat kolmelle painokoneelle ja jatkuvatoimiselle höyryttimelle (ARIOLI) joka mahdollisti nopeamman värinkiinnityksen tekstiiliin. Samanaikaisesti rakennettiin uudet henkilöstön sosiaalitilat tehtaan sisäpihalle. Rakennuksen myötä tehtaalle saadaan pukuhuoneet sekä peseytymis- ja ruokailutilat.
Jatkuvaa työntekijöiden asuntopulaa lieventämään rakennetaan Männynvainiolle ns. Huvikumpu v. 1974.
Kolmas painokone, joka oli myös yhdistelmäkone (Zimmer) hankittiin v 1975.
Painokone 1 romutettiin ja tilalle hankittiin ensimmäinen laakapainokone (Zimmer) uuteen halliin.
Vedenkäsittelylaitoksen rakentaminen alkaa 1.6.1975 ja se valmistuu helmikuussa 1976. Tehtaan jätevedet ovat aikaisemmin valuneet Myllyojan kautta Pälkäneveden Jouttesselkään kuten turkistehtaalta ja Myllyojan sahalta aikaisemmin. Investointi maksaa 2,2 miljoonaa markkaa joka nykyrahaksi muutettuna vastaa suurin piirtein samaa summaa euroina.
E.Helenius Oy myydään Suomen Trikoolle keväällä 1976 ja se jatkaa toimintaa omana itsenäisenä yksikkönään Erkki Heleniuksen johtamana. Tässä vaiheessa tehtaalla on työntekijöitä n. 160 hlöä. Erkki Helenius menehtyy äkilliseen sairauskohtaukseen vuonna 1977.
5.painokone tilataan Itävallasta Zimmeriltä loppuvuonna 1976 ja se asennetaan maaliskuussa 1977. Koneella aiottiin painaa myös ns. lämpösiirtopaperia, tätä varten siihen oli hankittu tarvittavat lisävarusteet. Paperin painamisesta luovuttiin sillä painetun paperin hinnassa ei pystytty kilpailemaan ulkomaisia toimittajia vastaan.
Kolmoskone purettiin, ja se myytiin Bangladešiin. Ostaja ihmetteli, onko kone aivan uusi, koska se on niin hyväkuntoinen. Heleniuksella oli aina tiukka kuri koneiden puhtaanapidosta ja huoltamisesta.
Koska kapasiteettia oli tarpeeksi, myytiin ensimmäinen yhdistelmäkone Chileen vuonna 1981. Kone purettiin Zimmerin asentajan johdolla ja pakattiin osia varten valmistettuihin puulaatikoihin.